“Half of the battle is just showing up”. Stephen Hawking
“Show up messy. Show up imperfect. But just keep showing up.” Jenna Kutcher
Kaikki alkaa siitä, kun ilmestyt paikalle luovan työn ääreen. Odottipa sinua sitten ompelukone, kirjoitusvälineet, tanssisali, maalit, hitsauspilli, esitystreenit, savimöykky, adobe-ohjelma. Ilmesty paikalle.
Innovaation, designin ja johtamisen professori Alf Rehn piti viime kesäkuun alussa luennon “Luovuus on lihas!” osana Luova työelämä 2030 -hanketta. Hänen viestinsä oli, että luovuus on työtä, jota tehdään, vaikka tekisi mieli tehdä jotain muuta. Professori on oikeassa. Luovuus vaatii paljon enemmän kuin innostumista, ideointia ja flowta. Luovan projektin läpivieminen ei ole pelkästään helppoa, kivaa, innostusta ja oivalluksia täynnä olevaa hyvänmielen hyrinää.
Luovuus vaatii samalla tavalla työtä niin kuin talon rakentaminen, maton kutominen tai leivän leipominen (ensin pitää kasvattaa vilja). Luovan projektin läpivienti vaatii samaa kuin haastavan lapsen kasvatus tai pitkä parisuhde. Jatkuvaa valintaa ja tahtoa palata toisen luo, vaikka olisi niin kiva selata vielä vähän aikaa somea.
Meistä monen on vaikeaa sitoutua hitaaseen, tylsään, toistavaan työhön.
Kaikki urheilijat tietävät tämän. Ainakin kaikki, jotka ovat joskus urheilleet ja suunnittelevat urheilemisen jatkamista. Ei huvittaisi lähteä lenkille. Ei huvita punnertaa. Ei huvita mennä salille (Alf Rehn kertoi, ettei häntä huvittaisi mennä salille, mutta hän menee). Siksi on olemassa personal trainereita ja eri hintaisia treeniohjelmia, joita voi seurata. Siksi on olemassa whatsup -ryhmä “Arkilankuttajat”, johon viestitään peukku (ei muuta) kun on lankuttanut 1 minuutin. On apuvälineitä urheiluun sitoutumiseen. Alkuun pääsemiseen.
Kaikki riippuvuuksista kärsivät tietävät myös tämän. Jokaisena päivänä on erikseen valittava raitis päivä, savuton päivä. Toipuvan työnarkomaanin on joka päivä valittava tietoisesti lopettavansa työt klo 16 ja keskityttävä lapsen kanssa keskustelemiseen. Riippuuden kanssa eläminen on työtä. Se vaatii tietoista ponnistelua, tahtoa, lihaksia. Siksi on anonyymit alkoholisit ja muita vertais- ja tukiryhmiä. Siksi on olemassa palveluja, joilla voi estää itseltään netin käytön tai rahapelaamisen. Riippuvuuden kanssa kamppailuun on apuvälineitä.
Melkein kaikkien tekisi paljon enemmän mieli vetää peitto pään yli, katsoa uusinta sarjaa, selata vielä pari tuntia somea, pelata pari kierrosta, puhua kaverin kanssa niitä näitä. Juoda vähän. Vielä tänään. Polttaa hieman. Tehdä hieman jotain muuta tärkeää kuin urheilla tai edistää luovaa projektia.
Me emme saavu paikalle, jotta meidän ei tarvitsisi astua epävarmuuden keskelle. Kohdata kaikkia tunteita, jotka luovaan työhön (ja uuden aloittamiseen ja oppimiseen ja urheiluun ja päihteettömyyteen) väistämättä kuuluu.
Sillä: Ehkä tästä ei tule mitään. Ehkä tekemiselleni, teokselleni ja minulle nauretaan. Ehkä kukaan ei halua julkaista tekstiäni. Mitä jos yritän ja epäonnistun. Entä jos en osaa.
Luovuudesta puhuttaessa puhutaan usein vastustuksen voittamisesta sekä viivyttelyn läpi työskentelystä. Prokrastinaatio eli työn vältteleminen on lähes kaikille luovan työn tekijöille tuttua. Jotkut siivoavat ensin kaikki nurkat ja laatikot. Joku urheilee hulluna ettei tarvitsisi kirjoittaa. Toinen tekee aina sitä toista projektia, joka on hyvä saada alta pois ennen sitä varsinaista omaa, tärkeää projektia. Joku lähtee baariin.
Jos luovan projektin läpivieminen on vain itsestä kiinni, se usein jää kesken.
Meillä kaikilla on kaapeissa, autotalleissa ja mielen pohjalla hieman aloitettuja projekteja, jota kukaan ei kaipaa, koska ne ovat niitä meidän omia juttuja.
Siksi on olemassa luovien ihmisten vertaistukiryhmiä. Kirjoituspiirejä, maalausyhdistyksiä, mentoreita, tutoreita ja kollegoita. On olemassa kirjoja, joissa annetaan neuvoja. On olemassa apukeinoja. Siksi on jossain vaiheessa hyvä paljastaa salaisuus luottoystävälle: minä kirjoitan, minä maalaan, minä rakennan jäätelötikuista patsasta autotallissa.
Jotta on joku, joka joskus kysyy: Mites sun patsasprojekti? Saako sitä tulla katsomaan? Koska autotallissa on avajaiset?
Sillä luova työ on vaativaa ponnistelua, eikä kukaan pysty siihen yksin.
“Show up” on tärkeä neuvo, kun pitää jykertää pala kerrallaan editointia kymmeniä sivuja tekstiä. Ilmesty paikalle työsi ääreen.
Istu alas kirjoittamisen ääreen. Toista uudestaan. Soita sormiharjoituksesi. Venyttele ja lämmittele kehosi liikkeeseen. Vaikka hieman, siitä sivusta, laidasta aloittaen. Vaikka muutaman lauseen verran. Muutaman rivin. Hetken. Vain kymmenen minuuttia. Läpi häpeän, pelon ja salaisen toiveen, että joku kuulisi ja näkisi joskus sen, mitä olen saanut aikaan.
Kannustan kaikkia, joilla on luova projekti kaapissa:
Vaikkei kukaan kannustaisi, tee silti.
Vaikkei kukaan odottaisi teostasi missään, tee silti.
Vaikket koskaan pääsisi loppuun saakka, tee silti.
Maailmassa on monia muitakin ponnistelijoita, ja me kaikki uskomme sinuun.
*
Seuraaviin viikkoihin osuvat kaikki tapahtumat, joihin minut on tänä syksynä kutsuttu kirjailijan ominaisuudessa.
Minut tapaa siis, kun ilmestyn paikalle:
pe 30.9. klo 18-18.30 Turun Hansa-kauppakeskuksen Suomalaisessa Kirjakaupassa
Juttelemme Marja Kankaan kanssa kirjoistamme ja signeeraamme niitä ostajille.
la 1.10. klo 11-11.20 Turun Kirjamessujen Kuisti -lavalla haastateltavana, jonka jälkeen signeeraan kirjoja kustantajan pisteellä.
pe 7.10. klo 12.30 -13.30 Raision kirjaston Martinsalissa, jossa minua haastatellaan Tilkkuterapiaa -kirjasta osana Vanhusten päivää.
ti 11.10. klo 17.30 -19 Rauman Lyseon lukiossa, Rauman kansalaisopiston ja Rauman Akateemisten Naisten vieraana puhun otsikolla: "Luovuus (tyttöjen) tulevaisuustaitona" sekä kerron Tilkkuterapiaa kirjastani.
Tule kuuntelemaan ja juttelemaan!
*
Tämä blogi on minulle paikka pohtia ja ylläpitää luovuutta. Julkaisen noin kolmen-neljän viikon välein.
*
Haluatko blogikirjoitukseni suoraan sähköpostiisi? Blogitekstin mukana lähetän konkreettisia vinkkejä, kuinka luovuutta voi lisätä arjessa, tietoa kirjailijavierailuistani sekä kutsuja lukijatapaamisiin. Pääset postituslistalle lähettämällä viestin "uutiskirje": minna.r.haapasalo@gmail.com.
*
Voit lähettää minulle kommentteja kirjoituksistani tai ehdotuksista blogitekstien aiheiksi joko kommentoimalla alle tai lähettämällä viestin: minna.r.haapasalo@gmail.com.
Minut löytää facebookista ja instagramista @minnahaapasalo.
*
Blogin kuva Maria Grönroos @studioliikkuva
*