Jokainen on luova. Kyky tehdä ruokaa ilman reseptiä kaapista löytyvistä aineksista on luovuutta. Luovuutta tarvitaan, kun standardiohjeet tai totutut tavat eivät toimi ja täytyy keksiä oma systeemi. Kun täytyy soveltaa. Luovuutta on kehittää tarpeeseen erilaisia toimintatapoja. Jokaisella on varmasti esimerkkejä oman arkipäivän luovuuden ilmiöistä. Omista tai naapurin virityksistä, konsteista ja kokeiluista.
Luovuus ei siis koske vain tieteen ja taiteen huippuammattilaisia. Luovuus ei ole ainoastaan kykyä tehdä vallankumouksellisia keksintöjä tai hätkähdyttäviä taideteoksia. Luovuuteen ei tarvita kykyä piirtää, säveltää tai tanssia.
Kasvatuspsykologi, psykiatri Ruth Richards on tutkinut ”jokapäiväistä luovuutta” (everyday creativity). Hänen kiinnostuksen kohteena ovat mm. ominaisuudet, jotka tekevät ihmisestä arjessa luovan. Millainen automekaanikko valmistaa työhönsä sopivat työkalut itse? Hän puhuu luovuuden neljästä "P":stä: 1) product - lopputulos, tuotos 2) person - ihminen 3) process - prosessi 4) press - ympäristön paine tai olosuhde. Luovuus ei läheskään aina ilmenny lopputuloksessa vaan prosessissa, siinä miten asioita tehdään. Voidaan myös miettiä, millainen on optimaalinen ympäristön paine, jossa ainutlaatuisia, merkityksellisiä luovia tuotoksia syntyy.
Luin Richardsin inspiroivan artikkelin ”Three Cs revisited – Chaos, complexity, and creativity: where nonlinear dynamics offer new perspectives on everyday creativity” (Journal of Creativity, 31/2021). Hän korostaa inspiroivalla tavalla ihmisessä olevaa potentiaalista hyvää. Richardsin ajatukset lähtevät toteamuksesta, että ihminen on lajityypillisesti luova olento. Ihminen on keksinyt tavan elää hyvin monenlaisissa ympäristöissä tundralta sademetsiin. Pystymme kohtaamaan monenlaisia tilanteita ja improvisoimaan ratkaisuja. Kykenemme sopeutumaan vaikeidenkin kriisien keskellä. Kykenemme keksimään uusia tapoja toimia äärimmäisissäkin olosuhteissa. Olemme ”geneettisesti plastisia”, joustavia, kuten Ruth Richardson artikkelissaan siteeraa evoluutiobiologia T. Dolzhanskya.
Viime vuosina arjessa on todellakin ollut pakko soveltaa. Pandemian takia otettu käyttöön uusia tapoja tehdä töitä, harrastaa, osallistua tilaisuuksiin, järjestää niitä. On huomattu millaisia asioita voi tehdä lähiympäristössä, kun kaukomatkoille ei ole päässyt. On ehkä löydetty sisustusprojektit, käsityöt, äänikirjat, podcastit, jopa niiden tekeminen itse. Monet ovat herättäneet uudelleen vanhan harrastuksen tai löytäneet uuden. Kauan sitten soitettuja instrumentteja on kaivettu kaapin perältä ja viritetty taas soimaan. Parhaimmillaan totuttuja rutiineja ravisteleva poikkeustila voi herättää arvopohdintaan: Mikä on tärkeää? Millaista arkea haluan elää? Monet ihmiset ovat löytäneet tien merkitykselliseen arkeen pandemian aikana.
Toisaalta jatkuva uudelleen orientoituminen ja ongelmanratkaisu on kuluttavaa. Moni on joutunut ottamaan jokapäiväisen luovuutensa käyttöön väsymykseen asti. Pahimmillaan olemme uupuneet poikkeustilanteeseen sopeutumiseen. Riittävä toistuvuus, tuttuus ja rutiinit tuovat turvallisuutta arkeen. Pandemian aiheuttama vuorovaikutusvaje on myös kumuloinut ongelmia ihmisten välisissä suhteissa. Etäyhteys ei toimi monipuolisen vuorovaikutuksen paikkana tai syvemmän luottamuksen rakentamisessa. Eristyneisyys ja yksinäisyys on myös syventänyt mielenterveysongelmia, joita hoidetaan vielä pitkään.
Ruth Richardsin edustamassa maailmankuvassa muutos ei koskaan pysähdy, vaan todellisuuden luonne on jatkuvasti muuttuva. Ihminen voi suhtautua tähän muutokseen eri tavoin. Asenteiden jäykkyys, ennakkoluuloista käsin toimiminen ja vastustus muutoksen keskellä aiheuttavat usein vain lisää konflikteja. Muuttuvissa tilanteissa ei voi toimia jatkuvasti autopilotilla, pelkkien vanhojen rutiinien ja toistojen varassa. Muutoksen keskellä ei voi elää vain suorittaen.
Luovaa arkea elävä ihminen on Richardssonin mukaan avoin (open), tietoinen (aware), läsnä (present), puolustautumaton (non-defensive), aktiivisesti osallistuva (actively involved) ja riskejä ottava (risk-taking). Näitä ominaisuuksia jokainen voi myös kehittää. Luovuutta on kokea arjen eri toimissa ainutlaatuisuutta ja merkityksellisyyttä.
Richardsin ajatuksiin tutustuessani mietin, miten voisin olla hetken hieman enemmän läsnä. Miten voisin laskea puolustustani ja olla aavistuksen avoimempi arjen muutosten keskellä. Ehkä voisin ottaa riskin ja osallistua johonkin itselleni uuteen.
*
Entä sinä?
Mitä luova asenne sinulle tarkoittaisi?
*
Haluatko blogikirjoitukseni suoraan sähköpostiisi? Blogitekstin mukana lähetän konkreettisia vinkkejä, kuinka luovuutta voi lisätä arjessa, tietoa kirjailijavierailuistani sekä kutsuja lukijatapaamisiin. Pääset postituslistalle lähettämällä viestin "uutiskirje": minna.r.haapasalo@gmail.com.
*
Tämä blogi on minulle paikka pohtia ja ylläpitää luovuutta. Julkaisen noin kolmen-neljän viikon välein.
*
Löydät lisää Dr. Ruth Richardsin ajatuksia mm.:
Dr Ruth Richards: Three Cs revisited—Chaos, complexity, and creativity: where nonlinear dynamics offers new perspectives on everyday creativity. Journal of Creativity. Volume 31. December 2021.
Dr. Ruth Richards in The Psychology Podcast:
Dr. Ruth Richardsin nettisivuilta löytyy mm. hänen luentojaan: