Haluatko kirjoittaa?
Hienoa.
Olen lukenut kirjoittamisoppaita ja käynyt koulutuksia kirjoittamiseen liittyen. Olen myös kirjoittanut useita vuosia. Välillä kirjoitin vähemmän. Nyt taas enemmän.
Useimmat kirjoittamisen oppaat ja opettajat kehottavat “pitämään kynän liikkeessä". Sana sanan jälkeen. Lause lauseen jälkeen. Kappale kappaleelta. Istut siis alas ja kirjoitat.
Oma kokemukseni on, että kirjan kirjoittaminen - ja lyhyemmänkin tekstin aikaan saaminen - on monimutkainen ja usein vaikea prosessi.
Kirjoittamisen rutiinin luominen on työlästä. Se on yhtä työlästä kuin luoda rutiini juoksemisesta tai meditoinnista tai kuntosalilla käymisestä. Se on yhtä työlästä kuin talon rakentaminen.
Jos kirjoittamisen rutiinin saa luotua, on seuraavaksi jatkettava sen ylläpitämistä vaikka tuntuisi miltä.
Jos haluaa ja aikoo kirjoittaa, on jatkettava, vaikka tapahtuisi mitä.
Sillä - yllätys yllätys - kirjoittaminen ei ole aina mukavaa. Niin kuin mikä tahansa työ tai tekeminen, myös kirjoittaminen on usein vaativaa, tylsää puurtamista. Se on kamppailemista paitsi omien vajavaisten kykyjen kanssa myös hyvin monen muun tekijän kanssa.
Koska olen tällä hetkellä itse kirjoittajana hyvien neuvojen tarpeessa, ajattelin muotoilla muutamia hyväksi havaitsemiani oppeja kirjoittamiseen liittyen. Ennen kaikkea muistutukseksi ja oppaaksi itselleni, jotta versio seuraavasta käsikirjoituksesta olisi kuukauden kuluttua “valmis”. (Pim - näin tehdään painetta kirjoittamiseen: asetetaan julkisesti aikataulu.)
Ehdotukset eivät varmasti sovi kaikille. Voit siis hyvin tehdä aivan päinvastoin omassa kirjoitusprosessissasi.
En ole keksinyt ehdotuksia itse. Olen oppinut asioita monilta ihmisiltä ja useista lähteistä, joihin en nyt valitettavasti osaa eksaktisti viitata. Kiitos kuitenkin Sinulle, joka olet auttanut minua kirjoittamisessani eteenpäin. (Niina, Emma, Tiina, Marja, Martta, Eeva, Johanna ja moni moni muu.)
25 ehdotusta kirjoittajalle:
Estä itseltäsi pääsy sosiaaliseen mediaan.
Vie puhelin toiseen huoneeseen, sulje se laatikkoon seitsemän lukon taakse ja heitä avaimet kuuhun. Estä koneeltasi pääsy someen, ehkä jopa internetiin (tarkistat kaikki taustatiedot sitten toisella kertaa). TAI JOPA, jos olet todella radikaali, poista huoneesta kaikki sähköiset laitteet: Kirjoita käsin.
Koska kirjoittamiseen (kuten kaikkeen luovaan työhön) liittyy usein olennaisena osana vastustus, ja koska vastustusta paetaan usein sosiaalisen median antamiin dopamiiniannoksiin, on hyvä rajoittaa tätä kanavaa.
Luo kirjoittamiselle välttävät olosuhteet.
Tarvitset ajan, paikan ja kirjoitusvälineet. Sitten vaan kirjoitat.
Voit itse asiassa vaikka keskeyttää nyt heti tämän tekstin lukemisen ja ryhtyä kirjoittamaan. Voit näpytellä puhelimeen tai servetin laitaan mieleen tulevia lauseita, keskustelunpätkän jonka kuulet kahvilassa tai bussissa, tai havaintosi paikasta, jossa olet.
Valmistaudu, älä välttele.
Kirjoittamiseen valmistautuminen voi olla kynän teroittamista, tietokoneen huoltoa, tausta-aineiston lukemista ja faktojen tarkistamista, asiantuntijoiden haastattelemista, työhuoneen (eli keittiön tai saunan) siivoamista, podcastien kuuntelemista, uimista (hartiat liikkeeseen!), liikuntaa (veri kiertämään!). Älä kuitenkaan jatka näitä valmistautumistoimenpiteitä loputtomiin. Mene kirjoittamaan viimeistään silloin, kun järjestelet kynsilakkoja (tai muttereita) koko- ja värijärjestykseen ja väität toimintaa kirjoittamiseen valmistautumiseksi.
No excuses. Ei tekosyitä. Suostu epätäydellisiin olosuhteisiin.
Tämä kohta on jatkoa edelliselle. Fakta on, että kirjoittamiselle on aina esteitä. Kirjoittamisen olosuhteet ovat aina kovin vajavaiset. (Itsekin olisin juuri nyt ihan mielelläni saunassa ja uimassa, mutta kirjoitan tätä, koska olen sitoutunut blogin kirjoittamiseen.)
Tiedäthän ystävä, että AINA on liian vähän aikaa. Voi myöskin olla, ettei ole hyvää työtuolia, ei lainkaan pöytää, ei ole tarpeeksi virikkeitä, tai on liikaa virikkeitä. Kyllä, kyllä: digitalisaatio on pilannut meidän kaikkien aivot, näyttö on liian pieni, näppäimistö on likainen, verensokeritaso on laskussa, hartiat on jumissa. Nämä kaikki ovat tekosyitä. Ala vaan kirjoittaa.
Älä kuvittele, arvioi ja draamaile lopputuloksen suhteen, kun et ole oikeasti vielä tehnyt yhtään mitään (eli kirjoittanut).
Mielemme keksii miljoonia asioita, joista voi kehittää draamaa sen sijaan, että kirjoittaisimme. Sen sijaan, että jatkaisin kirjoittamista, saatan esimerkiksi analysoida kirjoittamaani (niitä kahta lausetta) ja arvioida lauseet kuvittelemani henkilön (kriitikko, kollega, naapuri, äiti, isä, mummo) mielessä huonoiksi/irstaiksi/pahoiksi/helpoiksi/vaikeiksi. Ja niinpä poistan ne ja katselen mieluummin videoita kuuluisista ihmisistä.
Mieli tykkää luoda draamaa ja käyttää aikaa esimerkiksi tällaisissa keloissa: “Kaikki mitä kirjoitan on sekundaa. En keksi mitään. En osaa. Tästä tulee hirveää kuraa. Eihän tästä tule kirjaa ollenkaan. Jos tulee, niin liian lyhyt kirja, liian kevyt kirja, liian hajanainen, liian opettavainen, vajaa, sekava, runsas, hölmö. Kukaan ei tule koskaan julkaisemaan kirjaa. Kukaan ei ainakaan lue tätä. Ne jotka lukevat vihaavat. Minut häpäistään julkisesti. Kuolen köyhyydessä ja väärin ymmärrettynä eikä kukaan kuolemani jälkeenkään huomaa, mikä nero olen kirjoittajana."
Hohhoijaa. Krooh pyyh.
Kirjoita huonosti.
Ensimmäinen (ja toinen ja ehkä se kolmaskin) versio mistä tahansa tekstistä on keskeneräinen. Uskalla kirjoittaa päin helvettiä. Uskalla kirjoittaa väärin, huonoa kieltä, kompastellen. Kirjoita naiivisti, yksinkertaisesti, yksiselitteisesti, hämärästi, kliseisesti, toisteisesti (mitä ikinä se huono sinulle tarkoittaakaan).
Suurin este kirjoittamiselle on pelko (epäonnistumisen, huonommuuden, häpäistyksi tulemisen pelko). Pelko voitetaan toiminnalla: kirjoittamalla.
Uskalla kirjoittaa ohi, sivusta, laitaan, vastaan.
Jos sinulla on ajatus, mistä kirjoitat (sellainen on toisinaan ihan hyvä olla) kirjoita sen ohi, sivusta, tai sitä vastaan. Jos kirjoitat pidempää tekstiä, aihe todennäköisesti vaatii moninäkökulmaisuutta. Eli opponoi tai roustaa aihettasi, tuo tekstiin henkilöitä tai asioista, jotka valottavat aiheestasi jotain aivan toista näkökulmaa. Jos luulet kirjoittavasi elävästä ihmisestä, kirjoita välillä kivestä. Jos luulet kirjoittavasi jännitystä, kirjoita herkkä romanttinen kohtaaminen.
Käsittele aihetta enemmän kuin kieltä.
(Paitsi jos koko kirjoittamisesi tarkoitus on keskittyä kieleen.)
Kieli on media, jolla kerrotaan jotain lukijalle. Kieli on aina pienenpieni osa vuorovaikutusta. Mieti enemmän mitä kerrot, kysyt, käsittelet, kuin miten sen teet. Ihmettele ja ajattele kirjoittamalla. Ota kirjoittamalla selvää asioista. Tunne kirjoittamalla. Hahmottele kirjoittamalla. Unelmoi kirjoittamalla. Rakasta kirjoittamalla. Älä (varsinkaan alkuvaiheessa) mieti sanoja, vaan sitä mitä koetat sanoilla tavoittaa.
Pidä prosessi käynnissä.
Pidä kirjoitusprosessi käynnissä, vaikka et kirjoittaisi joka päivä. Pidä kirjoitusprojektisi aihe, henkilöt, tunnelma, kysymys koko ajan “taskussa”, mukana. (Suosittelen rintataskua tai rintaliivejä prosessin säilytyspaikkana, näin aihe on alati lähellä sydäntä).
Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että kun juot aamukahvia, selaat tai jopa LUET kirjaa, joka liittyy kirjoittamiseen. Kuuntelet kävellessä podcastia aiheesta, josta kirjoitat. Otat aiheen puheeksi lounaspöydässä. Kysyt aiheeseesi liittyviä kysymyksiä läheisiltäni. Katselet maailmaa bongaillen kirjaan sopivia yksityiskohtia.
Kirjaa kirjoitetaan havainnoimalla - elämällä elämää. Kirjoittamiseesi liittyviä asioita tulee vastaan kadulla, somessa (joo joo, siellä saa olla välillä), metsässä, kauppakeskuksessa, hautausmaalla, unen ja valveen rajalla. Kirjaa kirjoitetaan kävelemällä, ajattelemalla, lukemalla, tuntemalla, havaitsemalla, pysähtymällä, haahuilemalla.
Asete itsellesi dead line tai hanki sellainen.
Sovi jonkun kanssa, että lähetät hänelle x-määrän tekstiä tiettyyn päivään mennessä. Pidä lupauksesi.
Kirjoita uudelleen ja uudelleen ja uudelleen.
Ensimmäisen version tultua “valmiiksi”, luet sen ja kirjoitat tekstin uudestaan. Ja uudestaan. Ja uudestaan. Kunnes huomaat, että ei enää kannata hinkata tätä käsikirjoitusta, vaan kannattaa siirtyä kokonaan toisen tekstin pariin.
Pidä tauko.
Ota etäisyyttä tekstiin. Unohda se hetkeksi. Tee jotain, mihin sanat eivät liity lainkaan.
Hanki palautetta.
Pyydä palautetta luotetulta ihmiseltä. Luetuta ihmisellä, joka lukee vähän ja ihmisellä joka lukee paljon. Luetuta ammattilaisella. Palautetta varten on olemassa kirjoittajakursseja, joilla puhutaan tekstistäsi. Voit myös maksaa palautteesta. Monet ammattikirjoittajat myös opettavat ja ohjaavat kirjoittajia.
Lue omaa tekstiä ääneen.
Kuuntele tekstiäsi itsesi tai koneen tai toisen ihmisen lukemana. Huomaat heti omat virheesi.
Vaihda tekstin fontti.
Näin teksti “menee kauemmaksi”. Huomaat paremmin omat virheesi, maneerisi.
Printtaa teksti.
Näet tekstin kokonaisuuden paremmin. Pystyt tekemään KYNÄLLÄ merkintöjä paperiin. Huomaat toiston paremmin. Näet rakennetta.
Vahvista olennaista, karsi epäolennaista.
Mikä on olennaista juuri tämän tekstin suhteen? Onko jotain hyvä jättää pois (vaikka seuraavaan kirjaan)? Mitä olennaista olisi hyvä vahvistaa ja lisätä tekstiin? Onko jokin henkilö, motiivi, tunnelma, tapahtumapaikka, esinemaailma, värimaailma, metafora tms. keskeinen niin, että sitä olisi hyvä kuljettaa toisteisemmin tekstissä? Mikä taas on ylimääräistä tai tarpeetonta?
Älä (ainakaan koko ajan) opeta tai sivistä lukijaa.
(Ellei kirjasi tarkoitus ole opetuksellinen tai sivistyksellinen ja sinulla todella on jotain opetettavaa.)
Kirjoita ehdottaen, ihmetellen, havainnoiden. Kirjoita läheltä ja vierestä enemmän kuin kaukaa tai ylhäältä. Todellinen lukija on aina kuvittelemaasi lukijaa älykkäämpi, sivistyneempi, syvällisempi, lukeneempi ja monimutkaisempi olento. Älä besserwisseröi tai knoppaile. Deletoi älykkäät kielileikit (ellei niissä ole jokin muu tarkoitus kuin osoittaa nokkeluuttasi). Nöyrry itseäsi suuremman lukijan edessä jo kirjoitusvaiheessa.
Tee muutakin kuin kirjoittaminen.
Suurimmalla osalla kirjailijoista on muitakin työnkuvia, ammatteja ja työpaikkoja kuin kirjoittaminen. Kirjoittamisen kannalta se voi olla todella hyvä. On hyvä kokea monenlaisia asioita arjessaan - erilaiset tilanteet todennäköisesti ruokkivat kirjoittamista.
Harvalla kirjoittajalla on myöskään henkilökohtaista avustajaa (jota ennen aikaan kutsuttiin puolisoksi), joka pitää huolta ruokahuollosta, ansaintalogiikasta, astianpesukoneen täyttämisestä, laskujen maksamisesta, jälkikasvusta, ruukkukasveista, isänpäiväyllätyksistä, halloweendiscoasuista, autoon ilmestyneestä epämääräisestä sivuäänestä ja vuotavasta pesukoneesta sillä aikaa kun Kirjailija Kirjoittaa Kirjaa. Tämä on todella hyvä asia. Voit kirjoittaa niistä havainnoista ja tunteista, joita nämä arjen askareet sinussa herättävä - vaikka et kirjoittaisi arkirealismin kuvausta. Voit siirtää epätoivoisen kamppailusi pesukoneletkun kanssa kirjoituksessa kamppailuun vampyyrien kanssa.
Kirjoita vaikka joku sanoisi mitä.
Kirjoittaminen saattaa aiheuttaa haasteita ihmissuhteissa, koska kirjoittamisessa ei välttämättä näytä olevan mitään järkeä. Voi olla a) vaikea kommunikoida omaa tarvettaan tarvetta tai halua kirjoittaa b) saada kirjoittamiselle varauksetonta hyväksyntää, saati kannustusta. (Varsinkin jos mikään taho ei ole kiinnostunut julkaisemaan tekstiäsi tai koska julkaiseminen ei ehkä koskaan elätä sinua.)
Voi olla, että joku läheisesi ei tule koskaan ymmärtämään, miksi sinun on tärkeämpää kirjoittaa, kuin tehdä enemmän oikeita töitä/mennä Mirkun, Markun ja Kari-Eevan mökille//puhua puhelimessa/lähteä matkalle/auttaa äitiä/osallistua vapaaehtoistoimintaan/siivota/marssia hyvän asian puolesta.
Unohda heidät. Jos et osaa unohtaa, mene terapiaan ja käsittele miellyttämisen haluasi ja vaikeuttasi asettaa omat toiveesi etusijalle omassa elämässäsi, (joka muuten kuulemma ei kestä kuin keskimäärin 40 000 viikkoa).
Kirjoita siitä mistä tiedät.
Kannattaa kirjoittaa läheltä. Kirjoita niistä tunteista, tunnelmista, havainnoista, asetelmista, asenteista jne. jotka sinulle ovat tuttuja.
Kirjoita siitä, mistä et tiedä mitään.
Kurota kohti kuvittelemista. Voit hyvin kuvailla millaista avaruusolento garlomiini exoduksen findeemissä on.
Kirjoita jollekulle.
Keksi taho, asia tai ihminen jolle kirjoitat. Kieli on kommunikaatiota. Kommunikoi siis jollekulle. Se jokin voi olla jokin osa itseäsi, vaikka se osa sinua, joka tarvitsee huomiota tai keskittymistä. Se jokin voi olla 100 vuoden kuluttua istutettava puu. Se voi olla yksinäinen harmaajakkuinen henkilö metrossa. Kirjoita jotakin kohti. Kommunikoi.
Kirjoita jostakin syystä.
Kuten monen muunkin asian suhteen, myös kirjoittamisen suhteen iskee välillä eksistentialistinen kriisi: Miksi ihmeessä kirjoittaisin, kun maailmassa on tärkeämpiäkin asioita. Miksi ihmeessä kirjoitan? Se on hyvä kysymys.
Kirjoita siitä, miksi kirjoitat. Aloita vaikka sanoilla:
Kirjoitan, koska....
Kirjoitan, jotta....
Kirjoitan kohti...
Jos en kirjoittaisi....
Kirjoittamiseni merkitys on...
Ihan sama. Kunhan kirjoitat.
Miltä nämä ehdotukset kuulostavat sinusta? Onko jokin ehdotus, joka erityisesti kolahtaa?
Lisää ehdotuksia löydät jokaisesta kirjastosta.
*
Minua ovat auttaneet seuraavat kirjat kirjoittamisesta eri vaiheissa kirjoittamisen prosessia:
Ahava, Selja ja Puikkonen, Emma, 2023: Rakennenautintoja. Esseitä kirjoittamisen ja lukemisen ilosta. Kosmos.
Brody, Jessica, 2018: Save the Cat! Writes a Novel. The Last Book on Novel Writing You’ll Ever Need. Ten Speed. Press.
Cameron, Julia, 1998/2004: Tyhjän paperin nautinto. Tie luovaan kirjoittamiseen. LIKE. suom. Juha Ahokas.
Gilbert, Elisabeth, 2015: Big Magic. Uskalla elää luovasti. Gummerus. suom. Laura Beck.
Goldberg, Natalie, 1986/2004: Luihin ja ytimiin. Kirja kirjoittajalle. Kansanvalistusseura. suom. Niina Hakalahti ja Jyrki Tuulari.
Kanto, Anneli, 2020: Kirjoittamassa. Reuna.
Lamott, Anne 1990: Bird by Bird. Instructions on Writing and Life. Canongate.
Truby, John, 2007: The Anatomy of Story. 22 steps to Becoming a Master Storyteller. Farrar, Straus and Giroux.
*
Tämä blogi on minulle paikka pohtia ja ylläpitää luovuutta. Julkaisen noin neljän viikon välein.
*
Haluatko blogikirjoitukseni suoraan sähköpostiisi? Blogitekstin mukana kerron kuulumisistani, infoan kirjailijavierailuista ja kutsun mahdollisiin lukijatapaamisiin. Pääset postituslistalle lähettämällä viestin "uutiskirje": minna.r.haapasalo@gmail.com.
*
Voit lähettää minulle kommentteja kirjoituksistani tai ehdotuksia blogitekstien aiheiksi joko kommentoimalla alle tai lähettämällä viestin: minna.r.haapasalo@gmail.com.
Löydät minut facebookista ja instagramista @minnahaapasalo
*
Blogin kuva Maria Grönroos @studioliikkuva
*
Comments